tiekunta ojitus

Tiekunta ojitus –yksityistien ojien kunnossapito ja parannustyöt

by

in

Tiekunta ojitus on yksi tärkeimmistä yksityistien kunnossapidon ja rakenteellisen kestävyyden toimenpiteistä. Hyvin toimiva ojitus pidentää tien käyttöikää, ehkäisee kelirikkoja ja vähentää kunnossapitokustannuksia.

Tässä artikkelissa käymme läpi, miten tiekunnan tulisi hoitaa ojitukset ja sivuojien kunnostukset, milloin ojat tulee kaivaa uudelleen, mitä tukia ja lainoja ojitustöihin on saatavilla sekä miten työ dokumentoidaan ja kilpailutetaan oikein.


Miksi ojitus on tärkeää tiekunnalle?

Tien kantavuus ja kestävyys perustuvat suurelta osin toimivaan vedenpoistoon.
Jos tien ojat ovat tukossa, vesi jää tierakenteeseen ja aiheuttaa:

  • kelirikkoa keväisin,
  • routavaurioita,
  • pinnan pehmenemistä ja urautumista, sekä
  • kasvillisuuden leviämistä tien rakenteisiin.

Säännöllinen ojien kunnossapito on siten yksi tiekunnan tärkeimmistä ja kustannustehokkaimmista toimenpiteistä.


Tiekunnan vastuu ojituksesta

Tiekunta vastaa tien molemmin puolin olevien sivuojien ja rumpujen kunnossapidosta.
Tämä kuuluu tiekunnan hoitovelvollisuuteen yksityistielain perusteella (560/2018, 24 §).

Tiekunnan tulee huolehtia, että:

  • ojat vetävät vapaasti koko tien pituudelta,
  • rumpujen läpiviennit toimivat,
  • ojat eivät tuki naapurin peltojen tai tonttien kuivatusjärjestelmiä, ja
  • tien varteen kasvanut puusto ja kasvillisuus poistetaan säännöllisesti.

Ojitus- ja perusparannustoimenpiteet tiekunnalle

Tiekunnan ojitukseen liittyvät työt voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: kunnossapito ja perusparannus.

1. Kunnossapito

Tämä tarkoittaa säännöllisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan veden kulku:

  • Ojien kaivaminen ja puhdistus säännöllisin väliajoin (n. 5–10 vuoden välein).
  • Rumpujen ja siltarumpujen huuhtelu ja tukosten poistaminen.
  • Kasvillisuuden niitto ja puuston raivaus ojan varresta.
  • Tierummun suojarakenteiden (päädyt, kivetykset) korjaaminen.

2. Perusparannus

Perusparannus tehdään, kun tien kuivatusjärjestelmä on menettänyt tehonsa tai tie kärsii toistuvista vaurioista.
Tällöin voidaan toteuttaa:

  • koko tien ojien uudelleenkaivuu,
  • ojan syventäminen tai leventäminen,
  • uusien rumpujen rakentaminen,
  • pohjavesisuojaukset,
  • ojavesien ohjaaminen laskuaukkoon tai kokoojaojaan.

Perusparannus on investointihanke, jota varten tiekunta voi hakea valtionavustusta ja kunnan tukea.


Ojitus- ja rumpuhankkeen suunnittelu

Tiekunnan kannattaa suunnitella ojitus- ja rumpuhanke huolellisesti.
Toimenpiteet dokumentoidaan tiekunnan kokouksessa ja päätös kirjataan pöytäkirjaan.

Vaiheet:

  1. Tiekokous päättää hankkeen aloittamisesta.
  2. Suunnitelma laaditaan – voidaan käyttää esim. tielautakunnan, ELY-keskuksen tai konsultin apua.
  3. Urakoitsijoilta pyydetään tarjoukset.
  4. Työ hyväksytetään tiekunnalla ja tehdään valvontasuunnitelma.
  5. Toteutus ja dokumentointi: kaikki kuitit, urakkasopimukset ja ennen–jälkeen -kuvat talteen.

Tämä dokumentaatio on tärkeä avustusten ja mahdollisten riitatilanteiden kannalta.


Avustukset ja tuet tiekunnan ojitukseen

Tiekunta voi hakea useita eri tukimuotoja ojitus- ja kuivatushankkeisiin:

1. ELY-keskuksen valtionavustus

  • Tuki yksityisteiden perusparannuksiin, joihin kuuluu myös ojitus ja rumpujen uusiminen.
  • Tyypillisesti 50–75 % hyväksytyistä kustannuksista.
  • Ehtona on, että tiekunta on rekisteröity yksityistierekisteriin ja sillä on voimassa oleva tieyksiköinti.

Hakemukset tehdään ELY-keskuksen sähköisessä asiointipalvelussa.

2. Kunnan avustus

Monet kunnat, myös Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä ja monet pienemmätkin, tukevat tiekuntien kunnossapitoa ja ojitustöitä.

  • Kunta voi myöntää 20–30 %:n avustuksen tiekunnan hankkeeseen.
  • Joissain tapauksissa kunta osallistuu myös materiaalien tai suunnittelun kustannuksiin.

3. Metsäkeskuksen ja Leader-ryhmien tuet

  • Jos tie palvelee metsätaloutta, Metsäkeskus voi myöntää rahoitusta (kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä, KEMERA).
  • Leader-hankkeissa voidaan tukea yhteisöllisiä tiehankkeita, joissa on laajempi alueellinen hyöty.

4. Tiekunnan laina

Jos avustuksia ei saada heti, tiekunta voi ottaa pankkilainan tai käyttää kunnan takaamaa lainaa.
Tämä edellyttää tiekunnan kokouksen päätöstä ja kirjallista sopimusta pankin kanssa.
Lainaa voi käyttää myös väliaikaisena rahoituksena ELY-tuen maksua odotettaessa.


Hyvä käytäntö: Tiehoitokunta.fi ja dokumentointi

Ojitus- ja kuivatushankkeissa dokumentointi on ratkaisevaa.
Sähköinen hallintajärjestelmä kuten Tiehoitokunta.fi helpottaa tätä merkittävästi.

Palvelun avulla tiekunta voi:

  • säilyttää kaikki pöytäkirjat, laskut ja kuvat yhdessä paikassa
  • tehdä budjetin ja kustannusseurannan
  • jakaa tiedot osakkaille sähköisesti
  • toimittaa ELY- ja kuntatukihakemuksiin tarvittavat liitteet helposti

Näin tiekunta täyttää viranomaisvaatimukset ja pystyy osoittamaan työn asianmukaisuuden myös vuosien päästä.