Tiekunta on yksityistien tieosakkaiden muodostama yhteisö, joka vastaa tien hallinnosta ja tienpidon järjestämisestä. Sen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi kunnossapidon suunnittelu, urakoiden tilaaminen, tiemaksujen määrääminen, kirjanpito, kokousten järjestäminen ja osakkaiden tietojen ylläpitäminen.
Tiekunnasta käytetään toisinaan epävirallista nimitystä tiehoitokunta. Yksityistielain mukainen termi on kuitenkin tiekunta. Hoitokunta puolestaan tarkoittaa tiekunnan valitsemaa monijäsenistä toimielintä, joka hoitaa tiekunnan käytännön asioita.
Tiekunta ei ole kunnan lautakunta, yritys tai tavallinen rekisteröity yhdistys. Se on yksityistielain mukainen oikeushenkilö, joka voi tehdä sopimuksia, hankkia omaisuutta, ottaa lainaa sekä kantaa ja vastata omissa nimissään. Tiekunta muodostuu tien tieosakkaista, mutta sen ylin päätösvalta kuuluu tiekunnan kokoukselle.
Tässä oppaassa käsitellään tiekunnan perustamista, päätöksentekoa, toimielimiä, taloutta, kunnossapitoa, tiemaksuja ja muita keskeisiä vastuita.
Mikä on tiekunta?
Tiekunta on yhden tai useamman yksityistien hallintoa varten perustettu tieosakkaiden yhteisö. Sen tarkoituksena on järjestää tienpito ja jakaa siitä aiheutuvat kustannukset tien käyttäjien kesken hallitusti.
Jos tiekuntaa ei ole perustettu, yksityistien hallinnosta vastaavat tieosakkaat yhdessä sopimallaan tavalla. Tiekunta kannattaa yleensä perustaa silloin, kun osakkaita on useita ja tie tarvitsee säännöllistä kunnossapitoa.
Tiekunnan hallinnoima tie voi olla esimerkiksi:
- vakituiseen asutukseen johtava yksityistie
- mökkitie
- metsäautotie
- maatilojen käyttämä tie
- useita kyliä tai kiinteistöjä palveleva yksityistie
- tie, johon kuuluu silta, pysäköintialue tai muu käyttöoikeus.
Tiekunta ei omista automaattisesti tien alla olevaa maata. Tie kulkee yleensä yhden tai useamman kiinteistön alueella perustettujen tieoikeuksien nojalla.
Tiekunta, hoitokunta ja tiehoitokunta – mikä on ero?
Termit sekoittuvat usein keskenään.
| Termi | Merkitys |
|---|---|
| Tiekunta | Kaikkien tiekunnan tieosakkaiden muodostama yhteisö |
| Hoitokunta | Tiekunnan valitsema monijäseninen toimielin |
| Toimitsijamies | Hoitokunnan vaihtoehtona toimiva yksijäseninen toimielin |
| Tiehoitokunta | Epävirallinen nimitys, jolla tarkoitetaan usein tiekuntaa tai hoitokuntaa |
| Tieosakas | Kiinteistön omistaja tai muu taho, jolla on tieoikeuteen liittyvä tienpitovelvollisuus |
Tiekunta ei siis ole sama asia kuin hoitokunta. Hoitokunta vastaa yhdessä sille kuuluvien käytännön asioiden hoitamisesta, mutta tärkeimmät päätökset tekevät tieosakkaat tiekunnan kokouksessa.
Ketkä kuuluvat tiekuntaan?
Tiekunnan osakkaita ovat ne kiinteistöjen omistajat ja muut oikeudenhaltijat, joilla on tieoikeus tiekunnan hallinnoimaan tiehen ja siihen liittyvä tienpitovelvollisuus.
Tieosakkaana voi olla esimerkiksi:
- vakituisen asuinkiinteistön omistaja
- mökkikiinteistön omistaja
- metsätilan omistaja
- maatila
- yritys
- kunta
- valtio
- muun pysyvän käyttöoikeuden haltija.
Pelkkä sijainti tien varrella ei aina ratkaise osakkuutta. Ratkaisevaa on, millainen tieoikeus kiinteistölle on perustettu ja kuuluuko sille velvollisuus osallistua tienpitoon.
Tiekunta ylläpitää itse ajantasaista tietoa osakkaistaan. Maanmittauslaitoksen yksityistierekisterin käyttöoikeusyksikköotteella näkyvät tiekunnan nimi, tunnus, ilmoitettu yhteyshenkilö ja ne kiinteistöt, joiden alueella tie kulkee, mutta otteella ei ole tiekunnan ajantasaista osakasluetteloa.
Milloin tiekunta kannattaa perustaa?
Tiekunnan perustaminen ei ole jokaiselle yksityistielle pakollista. Muutaman hyvässä yhteisymmärryksessä toimivan osakkaan tienpito voidaan hoitaa myös keskinäisillä sopimuksilla.
Tiekunta on yleensä hyödyllinen, kun:
- tieosakkaita on useita
- kunnossapitoa tehdään vuosittain
- osakkailta kerätään tiemaksuja
- tieyksiköt pitää vahvistaa tai päivittää
- tien hallinnossa tarvitaan jatkuvuutta
- tiekunta hakee valtion tai kunnan avustusta
- suunnitteilla on suuri perusparannushanke
- tiellä on useita käyttäjäryhmiä
- osakkaiden kesken on erimielisyyksiä
- sopimuksia, laskuja ja asiakirjoja on paljon.
Tiekunta mahdollistaa enemmistöpäätöksiin perustuvan hallinnon. Ilman tiekuntaa yhteisistä asioista sopiminen voi olla hankalaa, jos yksikin osakas vastustaa tarpeellista toimenpidettä.
Miten tiekunta perustetaan?
Tiekunta voidaan perustaa:
- Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa tai
- tieosakkaiden omassa perustamiskokouksessa.
Tiekunnan voi perustaa vain sellaiselle tielle tai tienosalle, johon on olemassa viralliseen maanmittaustoimitukseen perustuvat tieoikeudet. Jos tieoikeuksien sijainnista, osakkaista tai sisällöstä on epäselvyyttä, asia täytyy yleensä selvittää yksityistietoimituksessa ennen tiekunnan perustamista.
Tiekunnan perustaminen osakkaiden kokouksessa
Tieosakkaat voivat perustaa tiekunnan itse, kun kaikki kyseisen yksityistien tieosakkaat kutsutaan perustamiskokoukseen yksityistielain mukaisella kutsumenettelyllä.
Prosessi etenee tavallisesti näin:
- Selvitetään tieoikeudet ja tieosakkaat.
- Laaditaan ehdotus tieyksiköinnistä.
- Kaikille tieosakkaille lähetetään kirjallinen kokouskutsu.
- Perustamiskokouksessa päätetään tiekunnan perustamisesta.
- Valitaan toimitsijamies tai hoitokunta.
- Vahvistetaan tieyksikkölaskelma ja tarvittavat hallinnolliset päätökset.
- Perustamisesta ilmoitetaan Maanmittauslaitokselle.
- Tiekunta merkitään yksityistierekisteriin.
Tiekunnan perustamista koskeva päätös tulee voimaan, kun se on merkitty Maanmittauslaitoksen ylläpitämään yksityistierekisteriin. Ilmoitukseen tarvitaan allekirjoitettu pöytäkirja ja kartta tiekunnan hallinnoiman tien ulottuvuudesta.
Ovatko tiekunnan säännöt pakolliset?
Eivät ole.
Tiekunta voi toimia suoraan yksityistielain perusteella ilman erillisiä sääntöjä. Tiekunta voi kuitenkin hyväksyä omat säännöt, joissa määrätään esimerkiksi kokousten ajankohdasta, etäosallistumisesta, nimenkirjoitusoikeudesta tai hallinnon käytännöistä.
Säännöt eivät saa olla yksityistielain vastaisia. Hyväksytyt säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yksityistierekisteriin.
Kuka käyttää tiekunnan päätösvaltaa?
Tiekunnan ylintä päätösvaltaa käyttävät tieosakkaat tiekunnan kokouksessa.
Toimitsijamies tai hoitokunta valmistelee asioita ja toteuttaa päätökset, mutta se ei voi vapaasti päättää kokoukselle kuuluvista asioista.
| Tiekunnan kokous | Toimitsijamies tai hoitokunta |
| Vahvistaa talousarvion | Valmistelee talousarvioehdotuksen |
| Hyväksyy tilityksen | Hoitaa taloutta ja kirjanpitoa |
| Vahvistaa tieyksiköt | Valmistelee tieyksikkölaskelman |
| Hyväksyy maksuunpanoluettelon | Laatii ehdotuksen maksuunpanoluetteloksi |
| Valitsee toimielimen | Toteuttaa kokouksen päätökset |
| Päättää merkittävistä hankkeista | Tilaa hyväksytyt työt |
| Päättää lainan ottamisesta | Neuvottelee lainan annettujen valtuuksien perusteella |
| Päättää säännöistä | Huolehtii sääntöjen käytännön noudattamisesta |
Mistä tiekunnan kokouksen on päätettävä?
Tiekunnan kokouksessa päätetään muun muassa:
- talousarviosta
- varainhoitokauden ajankohdasta
- edellisen kauden tilityksen hyväksymisestä
- toimitsijamiehen tai hoitokunnan vastuuvapaudesta
- toimitsijamiehen tai hoitokunnan valitsemisesta
- tieyksikkölaskelman vahvistamisesta
- tiemaksujen maksuunpanoluettelosta
- käyttömaksujen perusteista
- merkittävistä tien rakentamis- ja parantamistoimenpiteistä
- rahalainan ottamisesta
- tiekunnan säännöistä
- toimihenkilöiden palkkioista
- tiekunnan yhdistämisestä, jakamisesta tai lakkauttamisesta.
Tiekunnan kokous ja kokouskutsu
Useimmat tiekunnat pitävät varsinaisen kokouksen vuosittain. Yksityistielaki sallii myös pidemmän kokousvälin, mutta vuosikokousta vastaava kokous on pidettävä vähintään joka neljäs vuosi. Käytännössä vuosittainen kokous on yleensä tarpeen, jos tiekunta laskuttaa tiemaksuja ja sillä on jatkuvia menoja.
Kirjallinen kokouskutsu on toimitettava:
- aikaisintaan kaksi kuukautta ennen kokousta
- viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Kutsu lähetetään jokaiselle tieosakkaalle, jonka postiosoite on tiekunnan tiedossa tai joka on ilmoittanut sähköisen osoitteen kutsua varten.
Kokouskutsussa pitää mainita muun muassa ehdotuksesta maksuunpanoluetteloksi sekä merkittävistä tienpitoa koskevista asioista, joista kokouksessa päätetään. Maksuunpanoluettelo on pidettävä osakkaiden nähtävänä vähintään kahden viikon ajan ennen kokousta tai toimitettava kutsun liitteenä.
Tiekunnan kokous voidaan järjestää kokonaan sähköisessä ympäristössä, jos tiekunnan kokous on niin päättänyt tai asiasta määrätään tiekunnan säännöissä. Myös etäosallistuminen voidaan sallia.
Toimitsijamies vai hoitokunta?
Tiekunnan käytännön hallinnosta vastaa joko:
- toimitsijamies tai
- hoitokunta.
Toimitsijamies
Toimitsijamies on tiekunnan yksijäseninen toimielin. Malli sopii usein pienelle tiekunnalle, jossa hallinto halutaan pitää yksinkertaisena.
Toimitsijamies vastaa yksin toimielimelle kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Hän voi kuitenkin ostaa kirjanpito-, laskutus- tai tieisännöintipalveluja ulkopuoliselta.
Hoitokunta
Hoitokunta on useammasta jäsenestä koostuva toimielin. Se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, ellei tiekunnan kokous ole nimennyt heitä.
Hoitokuntamalli sopii erityisesti suurelle tai aktiiviselle tiekunnalle, jossa tehtäviä halutaan jakaa useamman henkilön kesken.
Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi näin:
- puheenjohtaja johtaa hallintoa
- rahastonhoitaja seuraa taloutta
- yksi jäsen vastaa talvikunnossapidosta
- toinen jäsen seuraa tien kesäkuntoa ja urakoita
- sihteeri laatii pöytäkirjat.
Toimitsijamiehen tai hoitokunnan jäsenen ei tarvitse olla tieosakas. Tehtävään voidaan valita myös ulkopuolinen tieisännöitsijä tai muu asiantuntija.
Tiekunnan tärkeimmät tehtävät
1. Tien kunnossapidon järjestäminen
Tiekunta vastaa siitä, että sen hallinnoiman tien kunnossapito järjestetään tarkoituksenmukaisesti.
Yksityistielain mukaan kunnossapidolla tarkoitetaan korjaus- ja hoitotoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen tien pitämiseksi sen tarkoitusta vastaavassa kunnossa. Tien kunto määräytyy siis osakkaiden liikennetarpeiden perusteella. Pienen metsäautotien ei tarvitse vastata vakituisen asutuksen vilkkaasti liikennöidyn tien tasoa.
Kunnossapitoon voi kuulua:
- lumen auraus
- liukkaudentorjunta
- lanaus
- sorastus
- pölynsidonta
- ojien ja rumpujen kunnossapito
- vesakonraivaus
- kelirikon ehkäisy
- siltojen tarkastaminen ja korjaaminen
- liikennemerkkien ja muiden tievarusteiden kunnossapito.
Tiekunta ei anna ehdotonta takuuta siitä, että tie olisi kaikissa sääolosuhteissa täysin tasainen tai vaaraton. Sen tulee kuitenkin järjestää tienpito huolellisesti tien käyttötarkoituksen, liikenteen ja kohtuullisten kustannusten perusteella.
2. Talouden ja kirjanpidon hoitaminen
Toimitsijamiehen tai hoitokunnan on pidettävä tiliä tiekunnan:
- tuloista
- menoista
- varoista
- veloista.
Kirjanpitolautakunta vahvisti vuonna 2025, että perustettu tiekunta on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö ja aina kirjanpitovelvollinen. Tiekunnan pitää siten järjestää kirjanpitonsa kirjanpitolain mukaisesti eikä pelkkä pankkitilin tapahtumaluettelo riitä kirjanpidoksi.
Tiekunnan taloushallintoon kuuluu tavallisesti:
- kaksinkertainen kirjanpito
- tositteiden säilyttäminen
- laskujen maksaminen
- osakaslaskutuksen seuranta
- tuloslaskelman ja taseen laatiminen
- tilityksen valmisteleminen kokoukselle
- talousarvion laatiminen
- pankkitilin täsmäyttäminen.
3. Osakasrekisterin ylläpitäminen
Tiekunnan tulee tietää, ketkä ovat sen tieosakkaita ja millä perusteella heiltä peritään tiemaksuja.
Osakasrekisteriin tallennetaan esimerkiksi:
- osakkaan nimi ja yhteystiedot
- kiinteistötunnus
- kiinteistön käyttötarkoitus
- tieoikeus
- tieyksikkömäärä
- laskutustiedot
- omistajanvaihdokset.
Maanmittauslaitos ei ylläpidä tiekunnan ajantasaista osakasluetteloa, joten vastuu tietojen ylläpitämisestä on tiekunnalla.
4. Kokousten ja asiakirjojen hoitaminen
Tiekunnan tulee järjestää kokoukset lainmukaisesti ja säilyttää toimintaansa koskevat asiakirjat.
Keskeisiä asiakirjoja ovat:
- kokouskutsut
- pöytäkirjat
- tieyksikkölaskelmat
- maksuunpanoluettelot
- talousarviot
- tilinpäätökset ja tilitykset
- urakkasopimukset
- avustuspäätökset
- kartat ja toimitusasiakirjat.
Tiekunnan kokouksen pöytäkirjan pitää olla asianosaisten nähtävänä liitteineen viimeistään 14 päivän kuluttua kokouksen päättymisestä.
5. Rekisteri- ja viranomaisilmoitukset
Tiekunnan pitää ilmoittaa Maanmittauslaitokselle ajantasaiset toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan yhteystiedot.
Maanmittauslaitokselle ilmoitetaan lisäksi päätökset, jotka koskevat esimerkiksi:
- tiekunnan perustamista
- nimen muuttamista
- sääntöjä
- yhdistämistä
- jakamista
- lakkauttamista.
Maanmittauslaitos merkitsee yksityistierekisteriin ainoastaan toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan yhteystiedot.
Painorajoitukset, ajokiellot ja muut tieverkkoa koskevat olennaiset tiedot on ilmoitettava myös kansalliseen tie- ja katuverkon tietojärjestelmään.
Miten tiekunta rahoittaa toimintansa?
Tiekunnan tärkein tulonlähde ovat tieosakkailta kerättävät tiemaksut.
Tiemaksu voi koostua:
- tieyksiköiden perusteella määrättävästä yksikkömaksusta
- kaikille osakkaille samansuuruisesta perusmaksusta
- muista kokouksen asianmukaisesti päättämistä maksuista.
Perusmaksulla voidaan kattaa vain tiekunnan hallinnon välittömiä kustannuksia, ja sen määrä pitää pystyä perustelemaan.
Tieyksiköt määräävät kustannusten jaon
Tieyksiköillä jaetaan tienpitovelvollisuus osakkaiden kesken. Tieyksiköinnissä huomioidaan tyypillisesti:
- kiinteistön käyttötarkoitus
- liikenteen määrä ja laatu
- tiellä kuljettava matka
- vakituinen tai vapaa-ajan asuminen
- maa- ja metsätalousliikenne
- yritystoiminnan aiheuttama liikenne.
Tiemaksuja varten toimitsijamies tai hoitokunta laatii ehdotuksen maksuunpanoluetteloksi. Tiekunnan kokous vahvistaa maksut hyväksymällä luettelon.
Maksamattoman tiemaksun periminen
Asianmukaisesti vahvistetut tiemaksut, viivästyskorko ja kohtuulliset perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Tiekunnan ei siis lähtökohtaisesti tarvitse hakea maksusta ensin erillistä tuomiota käräjäoikeudesta.
Suora ulosottokelpoisuus edellyttää, että:
- tieyksiköt on vahvistettu asianmukaisesti
- maksuunpanoluettelo on hyväksytty kokouksessa
- osakasta on laskutettu hyväksytyn luettelon mukaisesti
- tiekunta pystyy osoittamaan maksun perusteen.
Voiko tiekunta saada avustusta?
Tiekunta voi hakea harkinnanvaraisia valtion ja kunnan avustuksia.
Valtionavustusta voidaan myöntää tiekunnalle erityisesti yksityistien parantamishankkeisiin. Vuonna 2026 pysyvän yksityistieasetuksen mukaiset enimmäisavustukset ovat tavallisissa parantamiskohteissa 50 prosenttia ja merkittävissä siltakohteissa sekä tietyissä yllättävissä korjauskohteissa 75 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Päätökset tekee toimivaltainen elinvoimakeskus, ja avustus on aina harkinnanvarainen.
Kuntien kunnossapito- ja perusparannusavustusten ehdot vaihtelevat kunnittain.
Avustuksen saamisen edellytyksenä voi olla muun muassa, että:
- tielle on perustettu tiekunta
- tiekunnan rekisteritiedot ovat ajan tasalla
- tieverkon tiedot on ilmoitettu vaadittuun järjestelmään
- hanketta ei ole aloitettu ennen sallittua ajankohtaa
- kirjanpito ja kustannusseuranta ovat kunnossa.
Liikennemerkit, painorajoitukset ja puomit
Tiekunta voi tienpitäjänä tehdä päätöksiä liikenteen järjestämisestä, mutta liikennemerkkejä tai muita pysyviä liikenteenohjauslaitteita ei voi asentaa täysin vapaasti.
Pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettamiseen yksityistielle tarvitaan lähtökohtaisesti kunnan suostumus. Suostumusta ei tarvita tien kunnon tai tiellä tehtävän työn vuoksi tarvittaville tilapäisille liikenteenohjauslaitteille.
Ennen puomin, ajokiellon tai muun rajoituksen käyttöönottoa tiekunnan on varmistettava, että:
- asiasta on tehty toimivaltainen päätös
- tieosakkaiden ja muiden tieoikeuden haltijoiden kulku säilyy
- pelastus- ja huoltoliikenne on huomioitu
- tarvittava kunnan suostumus on saatu
- rajoituksesta ilmoitetaan vaadittuihin tietojärjestelmiin
- mahdolliset avustusehdot eivät estä rajoitusta.
Puomia tai ajokieltoa ei saa käyttää tieosakkaan laillisen tieoikeuden estämiseen.
Tiekunnan vastuu
Toimitsijamiehen ja hoitokunnan on hoidettava tiekunnan asioita huolellisesti.
Vastuuseen voi liittyä esimerkiksi:
- lainvastainen päätöksenteko
- kokouspäätösten laiminlyönti
- varojen käyttäminen ilman asianmukaista perustetta
- kirjanpidon laiminlyönti
- esteellisenä päätöksentekoon osallistuminen
- tarpeellisen kunnossapidon vakava laiminlyönti
- sopimusten tekeminen ilman toimivaltaa.
Toimitsijamies tai hoitokunnan jäsen voi joutua korvaamaan tiekunnalle aiheuttamansa vahingon, jos hän on aiheuttanut sen tahallisesti tai huolimattomuudellaan. Vastuu ei kuitenkaan synny automaattisesti aina, kun jokin päätös osoittautuu myöhemmin huonoksi. Arvioinnissa tarkastellaan toimivaltaa, huolellisuutta ja käytettävissä olleita tietoja.
Mitä tehdä, jos tiekunnan päätös on virheellinen?
Tieosakas tai muu asianosainen voi vaatia tiekunnan kokouksen, perustamiskokouksen, toimitsijamiehen tai hoitokunnan päätöksen oikaisemista, jos päätös:
- ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä
- on yksityistielain vastainen
- on tiekunnan sääntöjen vastainen
- loukkaa asianosaisen oikeutta.
Toimitsijamiehen tai hoitokunnan pitää 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen saamisesta kutsua tiekunnan kokous koolle käsittelemään vaatimus tai ratkaista omaa päätöstään koskeva vaatimus.
Päätöstä voidaan myös moittia maaoikeutena toimivassa käräjäoikeudessa. Tavallinen määräaika moitekanteelle on kolme kuukautta päätöksen tekemisestä. Jos ensin käytetään oikaisuvaatimusmenettelyä, kanne on nostettava 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.
Määräajat ovat ehdottomia, joten riitatilanteessa kannattaa hankkia nopeasti asiantuntija-apua.
Tiekunnan hallinnon vuosikello
Alkuvuosi
- edellisen tilikauden kirjanpito viimeistellään
- pankkitili ja reskontrat täsmäytetään
- tilinpäätös ja tilitys laaditaan
- tulevan kauden kunnossapitotarpeet arvioidaan
- talousarvio valmistellaan.
Ennen tiekunnan kokousta
- osakasrekisteri päivitetään
- tieyksikkömuutokset selvitetään
- maksuunpanoluettelo laaditaan
- kokouskutsu lähetetään määräajassa
- vaaditut aineistot asetetaan nähtäville.
Kokouksen jälkeen
- pöytäkirja laaditaan ja asetetaan nähtäville
- vahvistetut tiemaksut laskutetaan
- urakat kilpailutetaan tai tilataan
- kokouksen päätökset pannaan täytäntöön
- tarvittavat rekisteri-ilmoitukset tehdään.
Tilikauden aikana
- laskut ja tositteet kirjataan
- maksusuorituksia seurataan
- tien kuntoa tarkkaillaan
- hoitokunnan päätökset dokumentoidaan
- talousarvion toteutumista seurataan
- osakkaille tiedotetaan merkittävistä asioista.
Usein kysytyt kysymykset
Onko tiehoitokunta sama asia kuin tiekunta?
Tiehoitokunta ei ole yksityistielain virallinen termi. Sillä tarkoitetaan tavallisesti tiekuntaa tai tiekunnan hoitokuntaa.
Onko tiekunnan perustaminen pakollista?
Ei ole. Ilman tiekuntaa tien hallinnosta vastaavat tieosakkaat yhdessä. Tiekunta kannattaa yleensä perustaa, jos osakkaita on useita ja tienpito vaatii säännöllistä hallintoa.
Kuka päättää tiekunnan asioista?
Tärkeimmistä asioista päättävät tieosakkaat tiekunnan kokouksessa. Toimitsijamies tai hoitokunta valmistelee ja toteuttaa päätökset.
Voiko tiekunnan puheenjohtaja päättää tiemaksuista?
Ei yksin. Tiemaksut vahvistetaan tiekunnan kokouksessa hyväksymällä maksuunpanoluettelo.
Pitääkö tiekunnan pitää kirjanpitoa?
Kyllä. Perustettu tiekunta on kirjanpitovelvollinen oikeushenkilö, jonka pitää järjestää kirjanpitonsa kirjanpitolain mukaisesti.
Voiko tiekunta periä maksamattoman tiemaksun ulosotossa?
Kyllä. Asianmukaisesti vahvistettu tiemaksu, viivästyskorko ja kohtuulliset perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia.
Saako tiekunta pystyttää liikennemerkin?
Pysyvän liikenteenohjauslaitteen asettaminen yksityistielle edellyttää yleensä kunnan suostumusta. Tilapäiseen tien kunnosta tai tietyöstä johtuvaan merkkiin suostumusta ei tavallisesti tarvita.
Voiko tiekunta ottaa lainaa?
Kyllä, mutta rahalainan ottamisesta päättää tiekunnan kokous. Toimitsijamies tai hoitokunta voi neuvotella ja allekirjoittaa lainan vain saamansa toimivallan perusteella.
Onko tiekunnalla oltava Y-tunnus?
Ei aina. Verohallinto myöntää tiekunnalle Y-tunnuksen esimerkiksi palkkojen ilmoittamista, rakentamisilmoitusta tai veronalaista toimintaa varten. Y-tunnusta ei myönnetä pelkästään pankkiasiointia varten.
Kuka vastaa tiekunnan veloista?
Yhteistä tienpitoa varten tehdystä sitoumuksesta vastaavat sitoumuksen syntyhetken tieosakkaat tieyksiköidensä mukaisessa suhteessa. Käytännössä tiekunta kerää velkojen hoitamiseen tarvittavat varat tiemaksuina.
Yhteenveto
Tiekunta on tieosakkaiden muodostama yhteisö, joka huolehtii yksityistien hallinnosta ja tienpidon järjestämisestä.
Sen keskeisiä tehtäviä ovat:
- tien kunnossapidon järjestäminen
- osakasrekisterin ylläpitäminen
- tieyksiköinti
- tiemaksujen määrääminen ja laskuttaminen
- kirjanpito ja tilitys
- kokousten järjestäminen
- sopimusten ja urakoiden hallinta
- viranomais- ja rekisteri-ilmoitukset
- perusparannusten ja avustushankkeiden toteuttaminen.
Tiekunnan ylin päätösvalta kuuluu tiekunnan kokoukselle. Toimitsijamies tai hoitokunta vastaa päätösten valmistelusta, käytännön hallinnosta ja toimeenpanosta.
Hyvin toimivassa tiekunnassa päätökset tehdään avoimesti, osakastiedot ovat ajan tasalla, kustannukset perustuvat asianmukaiseen tieyksiköintiin ja talouden tapahtumat voidaan jäljittää päätöksistä laskuihin ja kirjanpitoon.
Tiehoitokunta.fi-palvelulla tiekunta voi hallita osakasrekisteriä, tieyksiköintiä, maksuunpanoluetteloita, laskutusta, kaksinkertaista kirjanpitoa ja kokousasiakirjoja yhdessä paikassa. Palvelua voi kokeilla maksutta 14 päivän ajan.