tieisännöitsijä

Tieisännöitsijä: tehtävät, vastuut ja hinta

by

in

Tieisännöitsijä – tehtävät, vastuut, hinta ja valinta

Tieisännöitsijä on yksityisteiden hallintoon ja tienpitoon erikoistunut asiantuntija, joka auttaa tiekuntaa esimerkiksi kokousten järjestämisessä, laskutuksessa, kirjanpidossa, tieyksiköinnissä, kunnossapidon kilpailuttamisessa ja viranomaisasioinnissa.

Tieisännöitsijä voi hoitaa yksittäisen tehtävän tai käytännössä koko tiekunnan hallinnon. Palvelun laajuus riippuu tiekunnan tarpeista ja tieisännöitsijän kanssa tehdystä sopimuksesta.

On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan tieisännöitsijä palveluntarjoajana ja yksityistielain tarkoittama toimitsijamies tai hoitokunta. Tieisännöitsijä ei saa automaattisesti toimivaltaa päättää tiekunnan asioista tai edustaa tiekuntaa pelkän palvelusopimuksen perusteella. Virallinen asema syntyy esimerkiksi silloin, kun hänet valitaan tiekunnan toimitsijamieheksi tai hoitokunnan jäseneksi.

Tässä oppaassa käymme läpi, mitä tieisännöitsijä tekee, milloin tiekunnan kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, mitä tieisännöinti maksaa ja miten sopiva palveluntarjoaja valitaan.

Sisällysluettelo

  1. Mikä on tieisännöitsijä?
  2. Mitä tieisännöitsijä tekee?
  3. Milloin tiekunta tarvitsee tieisännöitsijän?
  4. Mitkä ovat tieisännöitsijän vastuut?
  5. Tieisännöitsijä vai toimitsijamies?
  6. Tieisännöitsijän ja puheenjohtajan erot
  7. Mitä tieisännöitsijä maksaa?
  8. Mitä tehtäviä voidaan automatisoida?
  9. Milloin ulkopuolinen tieisännöinti kannattaa?
  10. Miten tieisännöitsijä valitaan?
  11. Yleisimmät virheet
  12. Usein kysytyt kysymykset

Mikä on tieisännöitsijä?

Tieisännöitsijä on yksityisteiden hallintoon, talouteen, lainsäädäntöön ja kunnossapitoon perehtynyt asiantuntija. Hän voi toimia itsenäisenä yrittäjänä, yrityksen työntekijänä tai sivutoimisena palveluntarjoajana.

Tieisännöitsijän tehtävä muistuttaa osittain asunto-osakeyhtiön isännöitsijän työtä. Molemmissa hoidetaan yhteisön hallintoa, taloutta, kokouksia, sopimuksia ja kunnossapitoa. Tiekunnan toiminta perustuu kuitenkin yksityistielakiin, tieoikeuksiin ja tieyksiköihin, joten tehtävä edellyttää nimenomaan yksityistieasioiden tuntemusta.

Suomen Tieyhdistys järjestää TIKO-tieisännöitsijäkoulutusta. Koulutuksessa käsitellään muun muassa yksityistielainsäädäntöä, tiekunnan hallintoa, viranomaisasioita, maanmittaustoimituksia sekä yksityisteiden kunnossapitoa ja parantamista. Tieisännöitsijät toimivat yleensä itsenäisinä yrittäjinä.

Tieisännöitsijä ei ole yksityistielain toimielin

Yksityistielaissa tiekunnan lakisääteisiksi toimielimiksi määritellään:

  • toimitsijamies
  • hoitokunta
  • tiekunnan kokous.

Laissa ei määritellä tieisännöitsijää erilliseksi toimielimeksi. Tieisännöitsijä on käytännössä ammatti- ja palvelunimike.

Tieisännöitsijä voi toimia esimerkiksi:

RooliMitä se tarkoittaa?
Ulkopuolinen asiantuntijaTekee sovitut tehtävät palvelusopimuksen perusteella
Tiekunnan toimitsijamiesToimii yksityistielain tarkoittamana tiekunnan toimielimenä
Hoitokunnan jäsen tai puheenjohtajaOsallistuu tiekunnan hallintoon virallisessa asemassa
ProjektiasiantuntijaHoitaa esimerkiksi tieyksiköinnin tai perusparannushankkeen
Hallinnollinen palveluntarjoajaHoitaa kirjanpidon, laskutuksen, kokousasiakirjat ja osakasrekisterin

Tiekunnan kannattaa määritellä sopimuksessa tarkasti, missä roolissa tieisännöitsijä toimii ja mitä hänellä on oikeus tehdä.

Mitä tieisännöitsijä tekee?

Tieisännöitsijän tehtävät voidaan jakaa kuuteen kokonaisuuteen:

  1. tiekunnan hallinto
  2. talous ja laskutus
  3. kokoushallinto
  4. tieyksiköinti
  5. tien kunnossapito
  6. viranomais- ja hanketehtävät.

Kaikkien tieisännöitsijöiden palvelut eivät sisällä näitä kaikkia. Osa keskittyy hallinnollisiin tehtäviin, kun taas osa hoitaa myös kunnossapidon kilpailutukset ja työmaiden valvonnan.

Tiekunnan hallinnon hoitaminen

Hallinnollisiin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

  • tieosakkaiden ja kiinteistöjen tietojen ylläpitäminen
  • tiekunnan asiakirjojen arkistointi
  • päätösten toimeenpano
  • sopimusten ylläpitäminen
  • yhteydenpito osakkaisiin
  • tiekunnan sähköpostin ja muun viestinnän hoitaminen
  • vuosikellon ja määräaikojen seuraaminen
  • vakuutusten ja palvelusopimusten tarkistaminen
  • tiekunnan rekisteritietojen päivittäminen.

Tieosakkaiden tiedot muuttuvat esimerkiksi kiinteistökauppojen, kuolinpesien, lohkomisten ja osoitteenmuutosten vuoksi. Jos tietoja ei päivitetä säännöllisesti, kokouskutsut ja laskut voivat mennä väärille henkilöille.

Tiekunnan toimielimen tulee huolehtia siitä, että tiekunnan tiedot ovat ajan tasalla yksityistierekisterissä. Painorajoituksia, ajokieltoja ja muita tien käyttörajoituksia koskevat tiedot on puolestaan ilmoitettava kansalliseen tie- ja katuverkon tietojärjestelmään.

Maanmittauslaitos merkitsee yksityistierekisteriin tiekunnan toimitsijamiehen tai hoitokunnan puheenjohtajan yhteystiedot. Muutoksista ilmoittaminen on tärkeää, jotta viranomaiset ja muut toimijat tavoittavat oikean henkilön.

Tiekunnan kirjanpito ja talous

Tieisännöitsijä voi hoitaa tiekunnan taloushallinnon kokonaan tai osittain.

Tehtäviin voivat kuulua:

  • tulojen ja menojen kirjaaminen
  • tositteiden käsittely
  • laskujen hyväksymiskierron järjestäminen
  • pankkitilin tapahtumien täsmäyttäminen
  • tilikauden tilityksen laatiminen
  • talousarvion valmistelu
  • maksuvalmiuden seuraaminen
  • avustusten ja hankkeiden kustannusseuranta
  • osakkaiden maksujen seuranta
  • maksamattomien tiemaksujen muistuttaminen ja perintä.

Yksityistielaki edellyttää, että toimitsijamies tai hoitokunta pitää tiliä tiekunnan tuloista, menoista, varoista ja veloista. Edellisen varainhoitokauden tilitys on esitettävä tiekunnan kokouksessa tarkastettavaksi. Toimielimen tehtävänä on myös valmistella ehdotus seuraavan kauden talousarvioksi.

Tiekunnan talouden hoitamisessa on hyvä erottaa toisistaan:

  • päivittäinen kirjaaminen
  • tilikauden tilitys
  • talousarvio
  • maksuunpanoluettelo
  • laskutus
  • maksujen seuranta.

Näistä jokainen on oma työvaiheensa. Pelkkä pankkitilin saldo ei vielä kerro, onko tiekunnan talous asianmukaisesti dokumentoitu.

Lisätietoa kannattaa tarjota sisäisellä linkillä: tiekunnan kirjanpito.

Tiekunnan laskutus

Tiekunnan laskutus perustuu tavallisesti tiekunnan kokouksen vahvistamaan maksuunpanoluetteloon.

Tieisännöitsijä voi:

  • laatia ehdotuksen maksuunpanoluetteloksi
  • laskea osakkaiden tiemaksut
  • lisätä kokouksen vahvistaman perusmaksun
  • muodostaa laskut
  • lähettää laskut sähköpostitse tai postitse
  • seurata suorituksia
  • lähettää maksumuistutuksia
  • valmistella saatavia perintää varten.

Tiemaksuja ei pidä määrätä pelkän vanhan laskupohjan perusteella. Laskutuksen on vastattava kokouksen hyväksymää maksuunpanoa.

Jos osakkaan kiinteistöt, tien käyttö tai tieyksiköt ovat muuttuneet, muutoksen vaikutus täytyy käsitellä asianmukaisesti ennen laskujen lähettämistä.

Aiheeseen sopiva sisäinen linkki: tiekunnan laskutus.

Kokousten valmistelu

Tiekunnan kokous käyttää tiekunnan ylintä päätösvaltaa. Tieisännöitsijä voi valmistella kokouksen, mutta hän ei voi korvata tiekunnan kokouksen päätöksentekoa.

Kokouspalveluun voi kuulua:

  • kokousajankohdan suunnittelu
  • esityslistan laatiminen
  • kokouskutsujen muodostaminen ja lähettäminen
  • talousarvion valmistelu
  • tilityksen kokoaminen
  • maksuunpanoluettelon laatiminen
  • tieyksikkölaskelman valmistelu
  • tarjousten ja hankkeiden esittely
  • osallistujaluettelon ja valtakirjojen tarkastaminen
  • ääniluettelon valmistelu
  • sihteerinä toimiminen
  • pöytäkirjan laatiminen
  • päätösten toimeenpanon seuranta.

Kokouksen puheenjohtaja vastaa siitä, että kokouksen päätöksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjan tulee olla asianosaisten nähtävänä liitteineen viimeistään 14 päivän kuluttua kokouksen päättymisestä.

Kokousten määräajoissa, kutsutavoissa ja päätöksenteossa tulee noudattaa yksityistielakia sekä tiekunnan mahdollisia sääntöjä. Tarkempi opas voidaan linkittää sivulle tiekunnan kokous.

Tieyksiköinti

Tieyksiköinti määrittää, missä suhteessa tieosakkaat osallistuvat yksityistien tienpidon kustannuksiin.

Tieyksiköinnissä tarkastellaan muun muassa:

  • kiinteistön käyttötarkoitusta
  • yksityistiellä kuljettavaa matkaa
  • vakituista asumista
  • vapaa-ajan asumista
  • maa- ja metsätalouden liikennettä
  • yritystoiminnan aiheuttamaa liikennettä
  • raskaita tai poikkeuksellisia kuljetuksia
  • eri tieosien käyttöä.

Maanmittauslaitoksen tieyksiköintiohjeen mukaan kustannusosuudet perustuvat tieosakkaan tiestä saamaan hyötyyn. Käytännössä hyötyä arvioidaan tien käytön perusteella. Ohjeen painoluvut ovat keskimääräisiä arvoja, joita tulee soveltaa tapauskohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Tieisännöitsijä voi:

  1. kerätä tiedot kiinteistöistä ja tien käytöstä
  2. tarkistaa tieosakkaat
  3. määrittää käytetyt tiepituudet
  4. valita liikennelajit ja painoluvut
  5. laskea tieyksiköt
  6. laatia tieyksikkölaskelman
  7. valmistella laskelman kokouksen vahvistettavaksi.

Tieisännöitsijä ei yleensä yksin päätä tieyksiköistä. Toimitsijamies tai hoitokunta laatii ehdotuksen, jonka tiekunnan kokous vahvistaa.

Aiheesta kannattaa linkittää tarkempaan oppaaseen: tieyksiköinti.

Tien kunnossapidon järjestäminen

Tieisännöitsijän teknisiin tehtäviin voi kuulua:

  • tien kunnon seuranta
  • aurausten ja liukkaudentorjunnan järjestäminen
  • sorastuksen suunnittelu
  • lanauksen ja pölynsidonnan tilaaminen
  • ojien ja rumpujen kunnon tarkastaminen
  • vesakonraivauksen järjestäminen
  • kelirikkoajan rajoitusten valmistelu
  • kunnossapitotöiden kilpailuttaminen
  • urakoitsijoiden työn seuranta
  • kustannusten vertaaminen talousarvioon.

Kaikki hallinnollista tieisännöintiä tarjoavat eivät käy säännöllisesti tarkastamassa tietä. Sopimuksessa on siksi määriteltävä, kuuluuko palveluun fyysisen tien kunnon seuranta vai ainoastaan tilausten ja laskujen hallinnointi.

Perusparannukset ja avustukset

Suuremmissa hankkeissa tieisännöitsijä voi toimia tiekunnan projektipäällikkönä.

Hän voi auttaa esimerkiksi:

  • tien parantamistarpeen selvittämisessä
  • kustannusarvion laatimisessa
  • suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kilpailuttamisessa
  • avustushakemusten valmistelussa
  • kokouspäätösten dokumentoinnissa
  • rahoituksen suunnittelussa
  • työmaakokouksissa
  • toteutuksen ja kustannusten seurannassa
  • loppuselvityksen laatimisessa.

Suurissa silta-, kuivatus- ja kantavuushankkeissa tarvitaan usein tieisännöitsijän lisäksi erillinen suunnittelija tai muu tekninen asiantuntija.

Milloin tiekunta tarvitsee tieisännöitsijän?

Jokaisen tiekunnan ei tarvitse ostaa kattavaa tieisännöintipalvelua. Pieni ja hyvässä järjestyksessä toimiva tiekunta voi hoitaa asiat osakkaiden kesken.

Tieisännöitsijän käyttöä kannattaa kuitenkin harkita, jos:

  • vapaaehtoista toimitsijamiestä tai hoitokuntaa on vaikea löytää
  • nykyinen puheenjohtaja on kuormittunut
  • tieosakkaita on paljon
  • osakkaiden tiedot ovat hajallaan
  • kirjanpito tai laskutus on jäänyt jälkeen
  • tieyksiköt ovat vanhentuneet
  • tiekunnassa on erimielisyyksiä
  • kokouksia ei ole järjestetty säännöllisesti
  • tiekunta valmistelee suurta korjaushanketta
  • avustushakemus vaatii tavallista enemmän selvityksiä
  • tiekunta hallinnoi useita teitä tai tienosia
  • tiellä on paljon maa-, metsä- tai yritysliikennettä
  • vanhojen päätösten ja asiakirjojen sisältö on epäselvä.

Tarpeen arviointi tiekunnan koon mukaan

Tiekunnan tilanneMahdollinen ratkaisu
Alle 10 osakasta ja vähän tapahtumiaOma hallinto ja tiekuntaohjelmisto voivat riittää
10–40 osakasta ja selkeä hallintoHallinnollinen ohjelmisto tai osittainen ulkoistus
Yli 40 osakastaTieisännöitsijästä voi olla merkittävää hyötyä
Riitainen tai passiivinen tiekuntaUlkopuolinen puolueeton asiantuntija
Suuri perusparannushankeProjektikohtainen tieisännöinti ja tekninen asiantuntija
Useita tiekuntia samalla hoitajallaKeskitetty ohjelmisto ja ammattilaisen tuki
Vanhentunut tieyksiköintiErillinen tieyksiköintitoimeksianto

Osakasmäärä ei yksin ratkaise tarvetta. Kymmenen osakkaan tiekunta voi olla työläs, jos tiellä on yritystoimintaa, metsätaloutta ja useita haaroja. Vastaavasti suurehko tiekunta voi toimia sujuvasti, jos tiedot ja prosessit ovat hyvässä järjestyksessä.

Mitkä ovat tieisännöitsijän vastuut?

Tieisännöitsijän vastuu riippuu siitä, missä asemassa hän toimii.

Jos hän on ulkopuolinen palveluntarjoaja, vastuut määräytyvät ensisijaisesti sopimuksen perusteella. Jos hänet on valittu toimitsijamieheksi tai hoitokunnan jäseneksi, häntä koskevat myös yksityistielain toimielimiä koskevat velvollisuudet.

Toimitsijamiehen ja hoitokunnan lakisääteinen vastuu

Yksityistielain mukaan toimitsijamiehen tai hoitokunnan tulee hoitaa tiekunnan asioita huolellisesti. Jos tehtävää hoitava henkilö aiheuttaa tiekunnalle vahinkoa tahallisesti tai huolimattomuudellaan, hän voi joutua korvausvastuuseen. Laissa säädetään myös esteellisyydestä tilanteissa, joissa henkilön oma etu voi olla ristiriidassa tiekunnan edun kanssa.

Toimitsijamiehen tai hoitokunnan tehtäviin kuuluvat muun muassa:

  • tienpidon järjestäminen
  • tiekunnan hallinnon järjestäminen
  • varainhoidon ja sen valvonnan järjestäminen
  • tilityksen laatiminen
  • talousarvioehdotuksen laatiminen
  • tieyksikkölaskelman valmistelu
  • maksuunpanoluettelon valmistelu
  • kokouksen päätösten toimeenpano
  • tiekunnan edustaminen lain sallimissa tilanteissa.

Tiekunta voi valita toimitsijamiehen tai hoitokunnan jäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valittavan henkilön ei tarvitse olla tieosakas. Tehtävästä voidaan maksaa tiekunnan kokouksen päättämä kohtuullinen palkkio ja kustannusten korvaukset.

Mitä tieisännöitsijä ei voi päättää yksin?

Vaikka tieisännöitsijä hoitaisi käytännössä lähes kaiken hallinnon, tiekunnan kokoukselle kuuluvia päätöksiä ei voida siirtää hänelle vapaasti.

Tiekunnan kokouksessa päätetään tyypillisesti esimerkiksi:

  • tieyksiköiden vahvistamisesta
  • maksuunpanoluettelosta
  • talousarviosta
  • merkittävistä parannushankkeista
  • lainan ottamisesta
  • toimitsijamiehen tai hoitokunnan valinnasta
  • toimihenkilöiden palkkioista
  • tiekunnan säännöistä
  • muista tiekunnan toimintaan olennaisesti vaikuttavista asioista.

Tieisännöitsijä voi valmistella päätöksen ja esitellä vaihtoehdot, mutta päätösvalta säilyy tiekunnalla.

Tieisännöitsijä vai toimitsijamies?

Tieisännöitsijä ja toimitsijamies eivät ole sama asia, vaikka sama henkilö voi toimia molemmissa rooleissa.

TieisännöitsijäToimitsijamies
Ammatti- tai palvelunimikeYksityistielain määrittelemä toimielin
Voi hoitaa yksittäisiä tehtäviäVastaa tiekunnan hallinnon ja tienpidon järjestämisestä
Toimivalta perustuu sopimukseen tai valtakirjaanToimivalta perustuu tiekunnan valintaan ja lakiin
Ei välttämättä edusta tiekuntaaVoi edustaa ja kirjoittaa tiekunnan nimen lain mukaisesti
Voi palvella useita tiekuntiaValitaan tietyn tiekunnan tehtävään
Voi keskittyä kirjanpitoon tai tieyksiköintiinVastuu kattaa lähtökohtaisesti koko toimielimen tehtäväkentän
Voi olla ulkopuolinen konsulttiVoi olla myös muu kuin tieosakas

Käytännössä tiekunta voi ostaa tieisännöitsijältä palveluita kahdella tavalla.

Vaihtoehto 1: Tieisännöitsijä valitaan toimitsijamieheksi

Tällöin tieisännöitsijä saa yksityistielaissa määritellyn virallisen aseman. Hänen vastuunsa ja toimivaltansa ovat laajemmat.

Vaihtoehto 2: Tieisännöitsijä toimii hoitokunnan tukena

Tällöin tiekunnalla säilyy oma hoitokunta ja puheenjohtaja. Tieisännöitsijä hoitaa sovitut käytännön tehtävät, kuten kirjanpidon, laskutuksen tai kokousasiakirjat.

Jälkimmäinen malli sopii tiekunnalle, jossa osakkaat haluavat säilyttää päätöksenteon ja tien käytännön valvonnan omissa käsissään mutta vähentää hallinnollista työtä.

Tieisännöitsijän ja puheenjohtajan erot

Tiekunnan puheenjohtajalla tarkoitetaan tavallisesti hoitokunnan puheenjohtajaa. Hän on tiekunnan virallisen toimielimen jäsen.

Tieisännöitsijä voi olla puheenjohtaja, mutta tämä ei ole välttämätöntä.

Hoitokunnan puheenjohtajaTieisännöitsijä
Valitaan tiekunnan hallintoonHankitaan yleensä palvelusopimuksella
Johtaa hoitokunnan toimintaaHoitaa sovitut asiantuntija- ja käytännön tehtävät
Voi olla tieosakasOn usein ulkopuolinen ammattilainen
Vastaa yhdessä hoitokunnan kanssa päätöksistäVastaa omasta toimeksiannostaan
Tiekunnan yhteyshenkilö rekisterissäEi automaattisesti rekisteröity yhteyshenkilö
Palkkio päätetään kokouksessaHinta määräytyy sopimuksen tai tarjouksen perusteella

Hyvä työnjako voi olla esimerkiksi seuraava:

  • puheenjohtaja seuraa tien paikallista kuntoa ja pitää yhteyttä osakkaisiin
  • tieisännöitsijä hoitaa talouden, laskutuksen, asiakirjat ja kokousvalmistelut
  • hoitokunta tekee toimivaltansa mukaiset päätökset
  • tiekunnan kokous ratkaisee merkittävät asiat.

Mitä tieisännöitsijä maksaa?

Tieisännöinnille ei ole valtakunnallista yhtenäistä hinnastoa. Tieisännöitsijät ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka määrittävät itse palveluidensa sisällön ja hinnat.

Hinta voi muodostua esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • kiinteä vuosimaksu
  • tiekunta- ja osakaskohtainen maksu
  • tuntiveloitus
  • kokouskohtainen veloitus
  • tehtäväkohtainen hinta
  • projektipalkkio
  • prosenttiosuus hankkeen kustannuksista
  • näiden yhdistelmä.

Hintaan vaikuttavat tekijät

Tieisännöinnin hintaan vaikuttavat erityisesti:

  • tieosakkaiden määrä
  • kiinteistöjen määrä
  • tien pituus ja haarojen määrä
  • hallinnon nykyinen kunto
  • kirjanpidon tapahtumamäärä
  • vuosittain lähetettävien laskujen määrä
  • kokousten määrä
  • tieyksiköinnin ajantasaisuus
  • kunnossapidon kilpailutusten määrä
  • tieisännöitsijän matkustustarve
  • meneillään olevat riidat tai selvitykset
  • perusparannushankkeet
  • palvelun sisältämä vastuu.

Esimerkkilaskelma

Seuraava on kuvitteellinen laskuesimerkki, ei hintasuositus:

  • tiekunnan perusmaksu 300 euroa vuodessa
  • osakaskohtainen maksu 15 euroa
  • osakkaita 30.

Vuosihinta olisi:

300 € + 30 × 15 € = 750 € vuodessa.

Erikseen voitaisiin laskuttaa esimerkiksi:

  • ylimääräinen kokous
  • laaja tieyksiköinti
  • työmaakäynnit
  • avustushakemus
  • riita-asian selvittäminen
  • vanhan kirjanpidon korjaaminen.

Tarjouksia vertailtaessa ei kannata katsoa vain vuosihintaa. Olennaisempaa on selvittää, mitä hintaan kuuluu.

Mitä tarjouksessa pitäisi eritellä?

Pyydä tarjoukseen vähintään seuraavat tiedot:

  • sisältyvätkö kirjanpito ja tilinpäätöstyyppinen tilitys hintaan
  • sisältyykö laskujen lähettäminen
  • sisältyvätkö maksumuistutukset
  • sisältyykö vuosikokouksen valmistelu
  • osallistuuko tieisännöitsijä kokoukseen
  • kuuluuko tien kunnon seuranta palveluun
  • laskutetaanko matkakulut erikseen
  • miten ylimääräiset työt hinnoitellaan
  • kuka säilyttää tiekunnan aineiston
  • miten sopimus voidaan päättää
  • mitä tapahtuu palveluntarjoajan vaihtuessa.

Mitä tehtäviä voidaan automatisoida?

Kaikkea tieisännöitsijän työtä ei tarvitse tehdä käsin. Tiekuntaohjelmisto voi vähentää merkittävästi hallinnollista työtä, vaikka tiekunta käyttäisi myös ulkopuolista tieisännöitsijää.

TehtäväVoidaanko automatisoida?Tarvitaanko ihmisen harkintaa?
Osakasrekisterin ylläpitoOsittainKyllä
Laskujen muodostaminenKylläMaksuunpano on tarkistettava
Laskujen lähettäminenKylläPoikkeustilanteissa
Maksujen seurantaKylläPerinnässä
MaksumuistutuksetKylläRiitatilanteissa
Kirjanpidon kirjauksetOsittainKyllä
TalousraportitKylläTulkinnassa
KokouskutsutKylläSisältö hyväksyttävä
MaksuunpanoluetteloKylläKokous vahvistaa
TieyksikkölaskelmatOsittainLähtötiedot ja perusteet arvioitava
Pöytäkirjan pohjaKylläPäätökset tarkistettava
Tien kunnon arviointiEi kokonaanKyllä
Urakoitsijan valintaEiKyllä
Riitojen ratkaiseminenEiKyllä

Ohjelmisto ei korvaa tiekunnan päätöksentekoa eikä asiantuntijan harkintaa. Sen tehtävänä on vähentää manuaalista työtä ja pitää tiedot yhdessä paikassa.

Hyvä järjestelmä auttaa hallitsemaan ainakin:

  • osakkaat ja kiinteistöt
  • tieyksiköt
  • maksuunpanoluettelot
  • laskut ja muistutukset
  • kirjanpidon
  • kokouskutsut
  • asiakirjat
  • tiet ja kartat.

Ohjelmistosta on erityistä hyötyä silloin, kun sama henkilö hoitaa useita tiekuntia. Yhtenäinen toimintatapa vähentää virheitä ja helpottaa tehtävien siirtämistä uudelle puheenjohtajalle, toimitsijamiehelle tai tieisännöitsijälle.

Milloin ulkopuolinen tieisännöinti kannattaa?

Tieisännöinti voidaan ulkoistaa kokonaan tai vain valituilta osin.

Hallinnollinen tieisännöinti

Hallinnollinen palvelu sopii tiekunnalle, joka pystyy itse seuraamaan tien kuntoa ja tilaamaan tavanomaiset kunnossapitotyöt.

Palveluun voi kuulua:

  • kirjanpito
  • laskutus
  • osakasrekisteri
  • kokousasiakirjat
  • talousarvio
  • maksuunpano
  • viranomaisilmoitukset.

Kokonaisvaltainen tieisännöinti

Kokonaispalvelussa tieisännöitsijä hoitaa hallinnon lisäksi tien kunnossapidon suunnittelua, kilpailutuksia ja valvontaa.

Tämä sopii etenkin tiekunnalle, jossa:

  • osakkaat asuvat kaukana
  • vapaaehtoisia toimihenkilöitä ei löydy
  • tiellä on paljon liikennettä
  • kunnossapitotyöt ovat laajoja
  • tiekunnalla on useita urakoitsijoita.

Projektikohtainen tieisännöinti

Tiekunta voi hankkia asiantuntijan vain määräajaksi.

Tyypillisiä toimeksiantoja ovat:

  • tieyksiköinnin uusiminen
  • tiekunnan hallinnon järjestäminen
  • vanhan kirjanpidon selvittäminen
  • perusparannushanke
  • avustushakemus
  • kokouksen järjestäminen
  • tiekuntien yhdistäminen
  • osakasluettelon päivittäminen.

Projektikohtainen toimeksianto on usein hyvä vaihtoehto silloin, kun tiekunnan oma hallinto toimii muuten hyvin.

Miten tieisännöitsijä valitaan?

Tieisännöitsijää valittaessa kannattaa arvioida hinnan lisäksi osaamista, palvelun laajuutta ja käytännön toimintatapoja.

Kysy ainakin nämä kysymykset

  1. Kuinka monta tiekuntaa hoidat tällä hetkellä?
  2. Mitä tehtäviä vuosihintaan sisältyy?
  3. Toimitko toimitsijamiehenä vai ainoastaan palveluntarjoajana?
  4. Onko sinulla yksityistiealan koulutusta?
  5. Millainen kokemus sinulla on tieyksiköinnistä?
  6. Hoidatko myös kirjanpidon ja laskutuksen?
  7. Käytätkö tiekuntien hallintaan ohjelmistoa?
  8. Kuinka nopeasti vastaat osakkaiden yhteydenottoihin?
  9. Onko toiminnallasi vastuuvakuutus?
  10. Miten tiekunnan aineisto luovutetaan sopimuksen päättyessä?

TIKO-koulutus on hyvä osoitus yksityistieasioihin perehtymisestä, mutta koulutuksen lisäksi kannattaa selvittää käytännön kokemus juuri tiekunnan tarvitsemista tehtävistä.

Tee kirjallinen sopimus

Tieisännöitsijän kanssa tulisi aina tehdä kirjallinen sopimus.

Sopimuksessa kannattaa määritellä:

  • toimeksiannon sisältö
  • tehtävät, jotka eivät kuulu palveluun
  • palkkio ja lisätyön hinta
  • matkakulut
  • maksuehdot
  • sopimuksen voimassaolo
  • irtisanomisaika
  • käyttöoikeudet pankkitiliin ja järjestelmiin
  • asiakirjojen säilyttäminen
  • tietosuoja
  • vahingonkorvausvastuu
  • raportointivelvollisuus
  • sijaisjärjestelyt
  • aineiston palauttaminen.

Jos tieisännöitsijä valitaan samalla toimitsijamieheksi, valinta tehdään tiekunnan kokouksessa. Kokouspäätös ja erillinen palvelusopimus täydentävät tällöin toisiaan.

Käytännön esimerkki tieisännöitsijän työstä

Kuvitellaan 45 osakkaan tiekunta, jolla on kuusi kilometriä tietä.

Tiekunnan puheenjohtaja on aiemmin hoitanut laskut taulukkolaskennalla. Tieyksiköt ovat yli kymmenen vuotta vanhoja, kahdeksan kiinteistöä on vaihtanut omistajaa ja tiellä on aloittanut uusi yritys, jonka raskas liikenne lisää kunnossapitotarvetta.

Tieisännöitsijä voisi edetä seuraavasti:

1. Nykytilanteen kartoitus

Tieisännöitsijä kerää:

  • vanhan tieyksikköluettelon
  • kokouspöytäkirjat
  • osakkaiden tiedot
  • kirjanpitoaineiston
  • pankkitilin tapahtumat
  • voimassa olevat sopimukset
  • kartat ja tieoikeustiedot.

2. Osakasluettelon päivittäminen

Omistajanvaihdokset ja yhteystiedot tarkistetaan. Kuolinpesien ja yhteisomistuksessa olevien kiinteistöjen yhteyshenkilöt selvitetään.

3. Tieyksiköinnin uusiminen

Tieosakkailta kerätään tiedot tien käytöstä. Yrityksen liikenne arvioidaan erikseen. Uusi laskelma valmistellaan tiekunnan kokouksen vahvistettavaksi.

4. Talouden järjestäminen

Kirjanpito saatetaan ajan tasalle, seuraavan vuoden talousarvio laaditaan ja tulevan kunnossapidon kustannukset arvioidaan.

5. Kokouksen valmistelu

Osakkaille lähetetään kokouskutsu ja tarvittavat liitteet. Kokouksessa käsitellään uusi tieyksikkölaskelma, maksuunpano ja yritysliikenteen vaikutus tienpitoon.

6. Laskutus

Kokouksen päätösten jälkeen muodostetaan laskut vahvistetun maksuunpanoluettelon perusteella.

Tässä tilanteessa tieisännöitsijän tärkein hyöty ei ole pelkkä työajan säästö. Hän auttaa rakentamaan prosessin, jossa tieyksiköt, päätökset, laskut ja kirjanpito vastaavat toisiaan.

Yleisimmät virheet tieisännöinnissä

1. Tieisännöitsijän toimivaltaa ei määritellä

Tiekunta olettaa, että tieisännöitsijä voi hoitaa kaikki asiat, vaikka häntä ei ole valittu toimitsijamieheksi eikä hänellä ole tarvittavia valtuuksia.

Ratkaisu: Kirjaa sopimukseen tieisännöitsijän rooli ja tee tarvittavat kokouspäätökset.

2. Palvelun sisältö jää epäselväksi

Vuosimaksu näyttää edulliselta, mutta kokoukset, matkat, postitukset ja työmaakäynnit laskutetaan erikseen.

Ratkaisu: Pyydä eritelty tarjous ja esimerkkilaskelma tavallisesta vuodesta.

3. Tieyksiköintiä pidetään automaattisena laskutoimituksena

Tieyksiköinti tehdään vanhoista tiedoista tarkistamatta kiinteistöjen käyttöä.

Ratkaisu: Kerää ajantasaiset tiedot ja dokumentoi käytetyt perusteet.

4. Laskut lähetetään ennen kokouspäätöstä

Laskutus aloitetaan talousarvion tai luonnoksen perusteella ilman vahvistettua maksuunpanoluetteloa.

Ratkaisu: Muodosta laskut vasta kokouksen päätösten perusteella.

5. Asiakirjat jäävät tieisännöitsijän omiin järjestelmiin

Tiekunnalla ei ole pääsyä omiin pöytäkirjoihinsa, laskelmiinsa tai kirjanpitoaineistoonsa.

Ratkaisu: Sovi omistajuudesta, käyttöoikeuksista ja aineiston luovutuksesta kirjallisesti.

6. Hallinto ja tien fyysinen hoito sekoitetaan

Tiekunta olettaa hallinnollisen tieisännöitsijän tarkastavan automaattisesti tien kunnon.

Ratkaisu: Määrittele erikseen tarkastuskäynnit, kunnossapidon valvonta ja urakoitsijayhteistyö.

7. Tiekunta luovuttaa kaiken vastuun yhdelle henkilölle

Hoitokunta ei seuraa taloutta, päätöksiä tai sopimuksia, koska tieisännöitsijän oletetaan huolehtivan kaikesta.

Ratkaisu: Tieisännöitsijä raportoi säännöllisesti, ja tiekunnan toimielin valvoo toimintaa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko tiekunnan pakko palkata tieisännöitsijä?

Ei ole. Tiekunta voi hoitaa hallintonsa toimitsijamiehen tai hoitokunnan avulla. Tieisännöitsijä on ulkopuolinen asiantuntija, jota käytetään tiekunnan tarpeen mukaan.

Voiko tieisännöitsijä olla tiekunnan toimitsijamies?

Kyllä. Tiekunta voi valita ulkopuolisen henkilön toimitsijamieheksi, sillä toimitsijamiehen ei tarvitse olla tieosakas. Valinta tehdään tiekunnan kokouksessa.

Voiko tieisännöitsijä päättää tiemaksuista?

Ei yksin. Tieisännöitsijä tai tiekunnan toimielin voi valmistella maksuunpanoluettelon, mutta tiekunnan kokous vahvistaa maksut.

Kuka vastaa tieyksiköinnistä?

Toimitsijamies tai hoitokunta valmistelee ehdotuksen tieyksikkölaskelmaksi. Käytännön laskelman voi laatia tieisännöitsijä tai muu asiantuntija. Tiekunnan kokous vahvistaa laskelman.

Paljonko tieisännöitsijä maksaa?

Hinta riippuu tiekunnan koosta, tien pituudesta, tehtävien määrästä ja palvelun vastuista. Hinnoittelu voi perustua vuosimaksuun, osakasmäärään, tuntityöhön tai projektihintaan. Yhtenäistä valtakunnallista hinnastoa ei ole.

Hoitaako tieisännöitsijä myös tien aurauksen?

Tieisännöitsijä voi kilpailuttaa ja tilata aurauksen, jos se kuuluu sopimukseen. Tieisännöitsijä ei yleensä itse auraa tietä, vaan työ tilataan urakoitsijalta.

Voiko tiekunta ostaa vain kirjanpitopalvelun?

Kyllä. Tieisännöitsijältä tai muulta taloushallinnon palveluntarjoajalta voidaan ostaa pelkkä kirjanpito, laskutus tai muu rajattu palvelu.

Tarvitseeko pienen tiekunnan käyttää tieisännöitsijää?

Ei välttämättä. Pieni tiekunta voi hoitaa hallinnon itse, jos osaamista ja aikaa on riittävästi. Ohjelmiston avulla myös laskutus, kirjanpito ja osakasrekisteri voidaan hoitaa ilman kattavaa ulkoistusta.

Mikä on TIKO-tieisännöitsijä?

TIKO-tieisännöitsijä on suorittanut Suomen Tieyhdistyksen järjestämän tieisännöitsijäkoulutuksen. Koulutuksessa käsitellään yksityistielakia, hallintoa, kunnossapitoa, tieyksiköintiä ja viranomaisasioita.

Voiko tieisännöitsijän vaihtaa?

Kyllä. Palvelusopimus voidaan päättää sen ehtojen mukaisesti. Jos tieisännöitsijä toimii myös toimitsijamiehenä, tiekunnan kokous voi vapauttaa hänet tehtävästä ja valita uuden toimitsijamiehen.

Kuka omistaa tieisännöitsijän laatimat asiakirjat?

Tiekunnan toiminnassa syntyvien pöytäkirjojen, laskelmien, kirjanpitoaineistojen ja muiden asiakirjojen tulee olla tiekunnan käytettävissä. Omistajuudesta, säilyttämisestä ja luovuttamisesta kannattaa sopia kirjallisesti.

Voiko ohjelmisto korvata tieisännöitsijän?

Ohjelmisto voi korvata suuren osan manuaalisesta hallintotyöstä, mutta ei päätöksentekoa, tien kunnon arviointia tai vaativaa juridista harkintaa. Monelle tiekunnalle toimivin ratkaisu on ohjelmiston ja tarvittaessa käytettävän asiantuntijan yhdistelmä.

Yhteenveto

Tieisännöitsijä voi helpottaa merkittävästi tiekunnan hallintoa, mutta palvelun sisältö ja tieisännöitsijän virallinen asema on määriteltävä tarkasti.

Tieisännöitsijä voi hoitaa esimerkiksi:

  • osakasrekisterin
  • kirjanpidon
  • laskutuksen
  • kokousasiakirjat
  • tieyksiköinnin
  • kunnossapidon kilpailutukset
  • avustushakemukset
  • perusparannushankkeiden hallinnan.

Tieisännöitsijä ei kuitenkaan automaattisesti ole tiekunnan toimitsijamies eikä hän voi yksin tehdä tiekunnan kokoukselle kuuluvia päätöksiä.

Ennen palvelun hankkimista tiekunnan kannattaa määritellä, halutaanko ulkoistaa koko hallinto vai ainoastaan yksittäisiä tehtäviä. Hyvin rajattu toimeksianto, kirjallinen sopimus ja ajantasainen tiekuntaohjelmisto ehkäisevät epäselvyyksiä.

Jos tiekuntanne haluaa helpottaa kirjanpitoa, laskutusta, kokoushallintaa, osakasrekisterin ylläpitoa ja tieyksiköintiä, tutustu Tiehoitokunta.fi-palveluun. Palvelua voi käyttää tiekunnan oma toimitsijamies, hoitokunta tai ulkopuolinen tieisännöitsijä.

Artikkeli on yleisluonteinen opas, eikä se korvaa yksittäiseen tilanteeseen annettavaa oikeudellista neuvontaa. Yksityistielaki ja viranomaisohjeet voivat muuttua, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Finlexistä, Maanmittauslaitokselta ja muilta toimivaltaisilta viranomaisilta.